Kalevalakuvat on kuvattu Etelä-Pohjanmaan alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävissä paikoissa. Hahmoina esiintyy ammattinäyttelijöitä, harrastajanäyttelijöitä sekä maallikkoja. Joukkokohtauksien henkilöinä on Kalevalaisten Naisten ja Nurmoo-Seuran väkeä. Kuvat mukailevat joiltakin osin perinteisiä Kalevala-maalauksia ja saattavat meidät näkemään samat hetket Etelä-Pohjanmaalla. Puvustuksen suunnittelun ja toteutuksen on tehnyt Leena Rintala.

Näyttely on ollut esillä Seinäjoen Apila-kirjastossa 27.2- 30.2.2016 sekä SVHY:n galleriassa Killinkoskella 1.8- 30.8.2016. Osa näyttely Seinäjoen Sapuska ravintolassa 5.12.2017- 15.2.2108.

Juttu 3/2015 Pirta lehdessä

KALEVALAA KUVIKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

Kalevalan sankarit poseeraavat eteläpohjalaisessa maisemassa Kalevalan juhlavuoden kunniaksi.

Seinäjoen Kalevalaiset Naiset saivat joulukuussa 2014 mielenkiintoisen tarjouksen lapualaiselta valokuvataiteilija Jukka Kontkaselta. Kontkanen suunnitteli valokuvaavansa digigrafiikkasarjan Kalevalan aiheista ja kysyi, haluaako Seinäjoen yhdistys mukaan yhteistyöhön. Halusi.

Kontkanen on jo pitkään suunnitellut Kalevalan tarinoiden kuvaamista ja joskus sitä kokeillutkin. Kenties kuluva Kalevalan juhlavuosi houkutteli idean tällä kertaa esiin ja syntyi käsikirjoitus kahdeksan kuvan sarjasta. Kuvissa Kalevalan hahmoja - Väinämöistä, Joukahaista, Ainoa, Ilmarista, Louhea, Kyllikkiä, Lemminkäistä ja hänen äitiään - esittävät Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijät, harrastelijanäyttelijät tai Kontkasen tutut. Seinäjoen Kalevalaiset Naiset hankkivat väkeä Kalevalan kansaksi kolmeen kuvaan.

Tapahtumat sijoittuvat eri vuodenaikoihin eri puolille Etelä-Pohjanmaata: vesien rannoille, mäille, soille ja metsiin. Osa kuvauspaikoista on tunnettuja eteläpohjalaisia maisemia, kuten esimerkiksi Simpsiön vuori Lapualla tai Kyrönjoki Koskenkorvalla Ilmajoella. Toiset paikat ovat tehneet muuten vaikutuksen maastoja kiertäneeseen Kontkaseen. Puvustuksesta vastaa Seinäjoen kaupunginteatterista pukusuunnittelija Leena Rintala. Taiteilija luo kuvaushetkellä mieleisensä näkymän, mutta viimeistelee kuvat tietokoneen näytöllä. Tarpeen vaatiessa voi esimerkiksi taivas vaihtua kokonaan toisenlaiseksi.

Kalevalan kansana olo on ollut mielenkiintoista. Jo kahdesti Kalevalan kansa on saanut löytää tiensä kuvausten maastopaikoille. Olemme päässeet kurkistamaan mallien maailmaan, jossa kylmä vesi, kova tuuli, nokkoset, muurahaiset ja hyttyset eivät saa häiritä kuvauksia. Vene voi olla kiikkerä tai Sammon savu kirvellä silmiä, mutta se ei voi näkyä kuvassa. Rekvisiitaksi on hankittu kaikkea hevosista veneisiin sekä taottu yksi Sampo.

Kontkasen tietojen mukaan Kalevalaa ei ole aiemmin kuvattu Etelä-Pohjanmaalla. Ihmettelen suuresti, miten se on mahdollista maakunnassa, jossa Kitinojan kyläkirkon alttaritaulussakin Jeesus siunaa lapsia Kyrönjoen maisemissa. Nyt myös Kalevalan sankarit ikuistetaan Etelä-Pohjanmaalla. Kuvat julkaistaan näyttelyssä talvella 2016 Kalevalan päivän tienoilla Seinäjoen kaupunginkirjasto Apilassa. Todennäköistä on, että kuvat saavat jatkokäyttöä myös muissa muodoissa, sähköisesti ja paperilla.

Kristiina Väliniemi